Teollisuus

Liha

1 kg sianlihaa: 4800 l vettä 1 kg naudanlihaa: 15'000 l vettä. Maailmalaajuisesti lihankulutus kasvaa 3 % joka vuosi. Maailman viljasadosta n. kolmannes menee rehuksi.

Suomalainen kuluttaa lihaa vajaat 70 kg vuodessa, mikä on vähemmän kuin keskivertoeurooppalaisen lihankulutus 97,7 kg vuodessa. Maailmanlaajuisessa vertailussa suomalaiset syövät kuitenkin länsimaiseen tapaan paljon lihaa. Vuonna 2000 maailman keskimääräinen lihankulutus oli hieman alle 40 kg/henkilö/vuosi. 

Lihankulutus on kasvussa maailmanlaajuisesti väkiluvun ja elintason kasvun myötä. Jos kasvu jatkuu ennustetulla tavalla, maailma tulee kohtamaan vakavan vesipulan. Suurin osa vedestä menee karjalle syötettävän rehun kasvatukseen. Joillakin alueilla karjankasvatus on kuitenkin ruuantuotannon kannalta järkevämpää kuin viljely. Esimerkkinä voidaan pitää alueita, joilla ei ole tarpeeksi vettä tehokkaaseen viljelyyn, mutta jossa kuitenkin kasvaa tarpeeksi syötävää laidunnukseen.

Vuonna 2005 suomalainen kulutti keskimäärin 33,5 kg sianlihaa, 18,6 kg naudanlihaa, 13,3 kg broilerinlihaa ja 3,4 kg muiden kotieläinten lihaa. Suomi on lihan suhteen varsin omavarainen, mutta naudanlihaa täytyy tuoda jonkun verran ulkomailta kattamaan sen tarve.

Näissä laskelmissa makkara ja vastaavat valmisteet on laskettu sianlihaan, vaikka niissä on yleensä muitakin lihalajeja.

Globaalit keskiarvot on otettu suoraan Hoekstran tutkimuksista, jotka on laskettu hieman eri metodilla kuin Suomessa kulutetun lihan vesijalanjäljet. Globaalista kulutuksesta ei voida saada yhtä tarkkoja tietoja kuin pelkästään Suomea käsiteltäessä. Tulokset ovat kuitenkin yhdenmukaisia eri lihalajien vertailussa sekä verrattaessa lihan ja muiden tuotteiden vesijalanjälkiä.

Tärkeimmät tuontimaat:

Sianliha: Tanska 38%, Saksa 35%, Ruotsi 14%, Belgia 6%
Naudanliha: Ruotsi 32%, Brasilia 18%, Saksa 16%, Tanska 12 %
Siipikarjanliha: Brasilia 29%, Saksa 21 %, Ranska 18 %, Tanska 15 %
Lammas: Uusi-Seelanti 89 %

Lähteet: USDA, global issues:beef